Meillä oli eilen ystävän koira (Max) hoidossa sillä aikaa kun ystävä perheineen muutti uuteen, isompaan asuntoon. Max on vielä keskenkasvuinen, sekarotuinen hauva, siinä on kultaista noutajaa ja jotain taistelukoiraa (en nyt muista mitä). Luonteeltaan se on vilkas, touhukas ja hömelö, mutta hyvin kiltti ja tottelevainen kuitenkin. Kokoa tällä koiralla on aika paljon, joten enpä haluaisi sitä päivää kokea, että se lähtisi käsistä!

Max on käynyt meillä kerran aikaisemminkin. Se oli hyvin utelias kissoja kohtaan ja olisi halunnut tehdä tuttavuutta niiden kanssa, mutta kissat ei lämmenneet Maxin liian innokkaalle lähestymistavalle. Kissat olivat eilen makuuhuoneessa evakossa koko päivän ja pari kertaa näkivät Maxin oven raosta. Max "piippaili" kissoille ja heilutti häntää, kissat katsoivat Maxia hieman kieroon, heh.

Eräs ystävä kävi myös Maxia meillä katsomassa. Käytiin lenkillä ja opeteltiin käskyjä leikkien avulla. Yritettiin leikata Maxilta kynsiä hieman huonolla menestyksellä. Max pelkäsi ja ulisi, joten piti lopettaa kun ei ollut sydäntä jatkaa toisen pelottelua, vaikka se olisi ollut sen omaksi parhaaksi. Loppuillasta sitten saatiin idea, että viilataan hieman niitä kynsiä, jos se vaikka olisi vähemmän pelottavaa. Se kyllä onnistuikin paremmin, vaikka Max alkuun vierasti tätäkin ajatusta.

Max lähti sitten myöhään illalla uuteen kotiinsa omien ihmistensä kanssa ja minulle jäi kova ikävä. Harmittaa, ettei Max ja kissat tule kovin hyvin toimeen, muuten olisin varmasti ominut Maxin itselleni! Se on mainio koira, vaikka onkin sellainen säheltäjä. Potentiaalia siinä ainakin on ja oikeanlaisella koulutuksella sekä pitkällä pinnalla siitä saa varmasti hyvän perhe koiran!



Toivottavasti tämä hassuli tulee meille taas pian hoitoon, vaikka se ei voisi meillä päivää pidempään olla ettei kissojen tarvitse jäädä makuuhuoneeseen kovin pitkäksi aikaa sentään. Uskonpa, että Max ja kissat aikanaan jopa tottuvat toisiinsa, kunhan Maxille tulee ikää lisää ja sille "kasvaa aivot päähän", heh.